Kesäkuussa 2022 ruukkupuutarha muutti Turusta naapurikuntaan asumisoikeusrivitaloon, jossa on myös pieni etelään/lounaaseen suuntautuva takapiha. Aiomme asua tässä asunnossa toistaiseksi, kunnes oman asunnon osto tulee ajankohtaiseksi, joten täällä panostan myös maahan istutettaviin kasveihin, mutta ruukkupuutarha pitää myös pintansa mm. muunneltavuutensa vuoksi.

Muuttaessamme asunnossa oli ollut pari lyhyemmän ajan asukasta ja pihan kunnosta päätellen sitäkään ennen ei ole kovin innokasta puutarhuria asukkaista löytynyt useampaan vuoteen. Pihalla kasvanut iso puska paljastui omenapuun juurivesoista muodostavaksi, kun joku on vuosia sitten leikannut alkuperäisen rungon alas ja kukaan ei ollut pitänyt juurivesoja kurissa.

Valmiina löytyi myös pari kasvulavaa, joissa kasvoi raparperia, kuunliljoja ja isohirvenjuuri, mutta myös nokkosia ja muita rikkaruohoja. Nurmikko oli myös heinittynyt ja rikkaruohoinen.

Viime kesän puutarhahommat keskittyivät siis pääosin pihan kunnostukseen aloittaen omenapuun leikkuusta heinäkuussa. Siitä jätin vain vahvimman ja suorimman juurivesan kasvamaan, koska kannon jyrsiminen ja uuden istuttaminen on olisi ollut isompi vaiva kuin kokeilla, miten tämän villiverson suitsiminen onnistuu.

Lavatkin pistin uusiksi ja muutin sieltä löytyneet kuunliljat piha-aidan ulkopuolella olevaan myöskin villiintyneeseen kukkapenkkiin. Kitkin molemmat lavat kunnolla juurista ja upotin omenapuun oksia silputtuna pohjalle. Raparperin siirsin vain lavasta toiseen, mutta säästin sen yrttilavan puolelle. Vasemmasta lavasta tuli ’kasvimaa’, johon syksyllä 2022 istutin jo valkosipulia varaten pienen alueen tämän kauden herneille.


Laajensin istutusalueita myös nurmikon puolelle istuttaen nurkkaan matalan pensasaidan viereen rungollisen mustaherukan ja karviaisen kuukausimansikoiden kera. Se on yksi puutarhan aurinkoisimpia kohtia ja rungolliset pensaat eivät jää pensasaidan taakse. Samalla marjapensaat tarjoavat lisää näkösuojaa naapureihin nähden, kun rivarissa naapurit ovat lähellä ja kulkureitti kulkee pihamme vierestä.

Nurmelle patioalueen reunaan perustin myös uuden istutusalueen, johon istutin parvekkeen tukipylvään viereen kiinanlaikkuköynnöksen tarkoituksena kasvattaa se lopulta jopa parvekkeen näkösuojaksi. Viereen istutin myös rungollisen pikkusyreenin tuomaan korkeutta ja alkukesän kukintaa sekä vielä pioninjuurakon. Lopputilan täytin vähemmän suunnitelmallisesti haalituilla taimilla ja sipulikukilla syksyllä.

Kesäkukkaruukkujen tyhjentämisestä kippasin mullat vielä uuden istutusalueen jatkoksi ja sinne en jaksanut enää istuttaa edes tulppaaneja syksyllä, joten se odottaa nyt touko-/kesäkuuta ja daalioiden juurakoita.

Pation edessä oleva sora-alue säilyy ruukkupuutarhan käytössä, jossa saavat niin kesäkukat kuin osa monivuotisista ruukuista viettää kesän. Tervetuloa siis seuraamaan, kun piha lähtee kunnolla kasvuun ja muovautuu yhä enemmän näköisemmäkseni.
Jätä kommentti