Instagram seuraaja kysyi minulta tällä viikolla, mikä sai aloittamaan ruukkupuutarhan. Vastaus on, että vuokrarivitalon piha, jossa aurinkoisin alue oli laattapatiota eli pihalla oli vaikea edes löytää hyvää kasvupaikkaa ja tiesimme, että asunto on väliaikainen jalka oven väliin uuteen maakuntaan ratkaisu. Vuokra-asunnoissa usein on sallittua istuttaa kukkia ja pieniä pensaita maahankin, mutta niitä ei saa lähtiessään kaivaa mukaansa ja talvella kaivaminen ei edes onnistu. Ruukkupuutarha tuntui siis hyvältä idealta kasvattaa monivuotisia kasveja muutettavassa muodossa.

Monilla rivitalopiha on pieni ja suuri osa siitä on patiota tai terassia. Kasvatus voi myös kiinnostaa parvekkeella tai kaupunkioloissa omakotitalon piha on pieni ja parhaat kasvatusolosuhteet ovat terassilla tai päällystetyllä etupihalla. Ruukkupuutarha on tällöin hyvä tapa tuoda vihreää myös niille paikoille, joissa maahan istuttaminen ei ole mahdollista tai paras vaihtoehto.

Minulta on nyt parin vuoden ruukkupuutarhan ulkotalvetuskokemusten jälkeen kyselty vinkkejä ruukkupuutarhan perustamiseen ja talvetukseen, joten kerron tässä, mitä kannattaa huomioida, jos ruukkupuutarhassa haluaa kasvattaa monivuotisia ulkokasveja, joille ei ole sopivaa talvetuspaikkaa, kuten kellaria.

Ruukkujen valinta

Itse olen käyttänyt ulkona talvehtiville pääosin termoruukkuja, sillä niissä on huomioitu valmiiksi ruukun eristysominaisuudet lämpötilavaihteluja vastaan. Näitä löytyy muutamilta merkeiltä eri kokoisina ja muotoisina. Värivalikoima tosin on varsin suppea löytämissäni eli musta ja harmaa. Muutkin materiaalit käyvät, mutta niissä kannattaa huomioida pakkasenkesto ja tarve lisäeristykselle talvella. Perinteiset saviruukut voivat lämpötilanvaihteluissa pakkasilla haljeta ja kesällä ne vaativat enemmän kastelua kuin muoviset tai termoruukut.

Yksi tärkeimmistä ruukun ominaisuuksista on koko. Suurempi koko helpottaa kastelua ja antaa kasveille enemmän kasvutilaa, mutta talvella koosta on myös erityisesti hyötyä, sillä suurempi ruukku ei jäädy yhtä nopeasti ja juuret saavat paremmin suojaa. Maanpinnan yläpinnan puolella oleva ruukku on alttiimpi lämpötilan vaihteluille ja suurempi multatila vähentää myös talvehtimista haittaavaa sulamisen ja jäätymisen vaihtelua.

Kasvien valinta

Kasvien valinnassa on huomioitava samoja asioita, kuin maahan istutettavien kanssa, mutta suosittelen ottamaan vielä enemmän varman päälle ja valitsemaan 1-2 kasvuvyöhykettä kestävämpi kasveja. Eli täällä 1b vyöhykkeellä vähintään 2-3 kasvuvyöhykkeellä pärjääviä. Kasvuvyöhykkeen lisäksi pihan tai parvekkeen pienilmasto vaikuttaa myös kasvien menestykseen ja talvehtimiseen. Lasitettu parveke on paljon suojaisampi kuin peltoaukean vieressä oleva pohjoispuolen piha, mutta samalla lasitettu parveke voi kesällä kuumentua liikaa, jos tuuletuksesta ei huolehdi. Valo-olosuhteilla on myös väliä, sillä varjoisella parvekkeella menestyvät eri kasvit kuin aurinkoisella pihalla.

Kasvien istutus

Tärkeimpiä istutuksen valmistelutöitä on huolehtia, että valitussa ruukussa on kunnon reiät pohjassa. Sateisena kesänä tai syksynä kasvi voi helposti kärsiä liikamärkyydestä, jos liika vesi ei pääse riittävän tehokkaasti valumaan ulos. Itse käytän ruukun pohjalla myös ruukkusoraa, joka auttaa liian veden poistumisessa ja vähentää korkeissa ruukuissa kasvualustan tarvetta. Lisään pohjalle noin 5cm kerroksen soraa ja sen päälle maatuvan kerroksen esimerkiksi kahvin suodatinpusseja tai talouspaperia, joka estää alkuun mullan valumista soran joukkoon.

Kesäkukkien kohdalla heti täysi ruukku voi olla pikavoitto onneen, mutta monivuotisten kasvien kanssa täytyy varata tilaa kasvaa. Itse olen kokenut 39cm pyöreät termoruukut sopiviksi yhdelle pensaalle tai 2-3 perennalle. Isossa 76 x 38 x 38 cm ruukussa minulla on tällä hetkellä 5 eri perennaa ja sipulikasveja seassa ja oletan, että viimeistään ensi vuonna joudun jo harventamaan tai vähintään jakamaan kuunliljoja, jotta mahtuvat ruukkuun. Varsinkin pieninä taimina ostetut kasvit voivat yllättää koollaan eli kannattaa katsella myös kasvien aikuiskoko niitä valitessa ja ryhmitellessä. Samaan ruukkuun kannattaa valita samoissa oloissa viihtyviä kasveja eli ei sekoitella ainakaan paahteen ja varjon kasveja. Kasvualustavaatimukset voivat myös erota ja ne kannattaa huomioida.

Ruukkupuutarhan hoito

Ruukkupuutarha on työläämpi hoitaa kuin maahan tehty istutusalue, sillä ruukkujen kasvualusta kuivuu herkemmin ja kasvit eivät voi juurillaan hakea ravinteita ruukun ulkopuolelta. Erityisesti hellekeleillä tarvitaan ahkeraa kastelijaa tai kastelujärjestelmää. Toisaalta myös liikakastelu on mahdollista eli mullan kosteustilannetta on hyvä seurata työntämällä sormet multaan ajoittain. Omia monivuotisia pyrin lannoittamaan kevät- ja syyslannoituksella ja jo istutusvaiheessa voi ensimmäiseksi kesäksi tehdä varastolannoituksen ja myöhempinä vuosina myös kaivaa sellaisen ruukun reunaan.

Entä se talvetus?

Minulla ei ole käytössä kellaria, viileää plussan puolella pysyvää varastoa tai muuta vastaavaa eli omat ruukkuni ovat talvehtineet tiiliseinän vieressä tiiviissä rivissä katon lipareen alla. Suosittelen edes pientä sateensuojaa, joko talon vierustasta tai terassin katoksesta, jotta ruukut säästyvät pahimmilta syys- ja lumisateilta. Lumi toisaalta suojaa pakkasella, mutta täällä etelässä talvet voivat olla oikukkaita ja eilisen lumi voi olla huomisen loska, jolloin lumikin lasketaan vain lisäkasteluksi. Seinän vierusta ja ruukkujen tuominen yhteen auttavat myös lämpötilan säätelyssä ja herkimmät kasvit on hyvä kerätä lähimmäs seinää tai muiden ruukkujen suojiin keskelle. Tällä tyylillä olen pääosin pärjännyt pari talvea ilman suurempia kasvimenetyksiä.

Parvekkeella katos ja seinänvierusta tulevat lähes automaattisesti, mutta esimerkiksi kylmää ulkovarastoa tai autotallia voi myös hyödyntää. Suoja tuulelta ja vedeltä ja pahimmilta pakkasilta tulee lämmittömättömässä tilassakin. Mikäli ei käytä termoruukkuja, ruukut on hyvä eristää kylmästä maasta nostamalla ne esimerkiksi styrox-levyn päälle tai pienemmät ruukut ihan styrox-laatikon sisälle kannen kera. Tarvittaessa ruukkukokoelman ulkoreunoja voi myös eristää. Mullan pinnan ja puuvartisten suojaamiseen löytyy myös tuotteita. Talvensuojaturve on käsiteltyä turvetta, joka ei ime vettä ja toimii siis eristeenä mullan pinnalla. Käytin sitä itse varmuuden vuoksi ensimmäisenä talvena, mutta en osaa sanoa kuinka suuri hyöty siitä oli, sillä viime talvesta samat kasvit selvisivät ilman turvetta.

Sen sijaan viime talvena kiedoin persikkapuun ruukun ja rungon pakkaspeitteeseen. Pakkaspeitteellä voi vähentää sateissa kastumista, mutta suurin hyöty tulee lisäeristeenä. Se voi myös vähentää puuvartisten pakkasvaurioita tasaamalla aurinkoisten päivien ja kylmien öiden lämpötilavaihtelua puun tai pensaan rungolla. Sitä suositellaan jo herkimpien kasvien suojaukseen maahan istutettuna ja sillä voi luoda ainakin osittain suojaa myös villieläinten hampailta.

Kasvien talvehtiminen on kuitenkin aina epävarmaa. Myös maahan istutetut kasvit voivat olla niille huonossa paikassa tai lajike liian herkkä pienilmastoon nähden. Ruukuissa tämä voi korostua eli kokeilut kannattaa aloittaa jollain halvemmalla ja kestävämmällä kuin 70€ puuntaimella. Itsekin odotin toiseen kesään asti ennen kuin ostin persikan…

Ruukkupuutarhan plussat

Kirjoituksen alussa kerroin jo, että ruukuilla kasveja voi tuoda myös sinne, jossa niitä ei saa maahan istuettua, ja ne on helpompi pakata mukaan vuokralaisena muuttaessa. Ruukuissa ja niiden siirtelyn helppoudessa on muitakin plussia.

Valo-olosuhteet: Halutessaan ruukkuja voi siirrellä vaikka aamuin illoin pihan aurinkoisimpaan kohtaan, mutta harva meistä jaksaisi sitä kovin kauaa. Mutta on helppoa siirtää keväällä aurinkoon asetettu ruukku, joka jääkin varjoon lehtien puhjetessa puihin. Samoin paahteessa kärsivän kasvin voi siirtää varjoon pysyvästi tai esimerkiksi lomareissun ajaksi vähentämään kastelutarvetta.

Kasvualustan optimointi: Harvalla oman tontin maaperä on suoraan täydellistä kasvualustaa vaan se voi olla hyvin savista, liian hapanta tai istutuskelpoista maaperää on hyvin ohut kerros. Ruukuissa tämä ei ole ongelma sillä kasvualusta on helppo optimoida suoraan kasvien tarpeisiin. Pensasmustikoille voi ostaa hapanta havu- ja rodomultaa, hyvin ravinteikasta ja muhevaa multaa tarvitseville voi sekoittaa mullan sekaan biohiiltä ja kompostia, kuivien paikkojen paahdekasveille sekaan voi laittaa hiekkaa ja soraa auttamaan erityisesti talvehtimista. Suurin osa kuitenkin todennäköisesti pärjää tavallisessa puutarhamullassa, johon voi kastelua helpottamaan sekoittaa biohiiltä tai vermikuliittia.

Kausivaihtelut: Perennat ovat välillä parhaimmillaan vain osan kesää eikä kukkimaton ränsistyvä lehdistö ole aina paraatipaikan arvoinen. Tällöin ruukkuja voi koostaa kausia miettien. Yhdessä ruukussa voi olla joko vain alkukesän kukkijoita tai pitkin kesää vaihtuva kukkija. Tällöin kukkineet voi siirtää paraatipaikalta syrjemmäs joko siirtämällä ruukun muualle tai kääntämällä yleisimpään katselupaikkaan päin parhaimmillaan olevan puolen. Ruukuissakin voi miettiä, että ensin niissä kukkii kasvi, jonka kuihtumisen myöhemmin kasvuun lähtevä peittää kesän edetessä.

ja miinukset

Ruukkupuutarhan perustaminen ei ole ilmaista tai edes kovin halpaa. Isot kestävät ruukut voivat olla yllättävänkin kalliita eikä niiden täyttämiseen käytettävä multa ole ilmaista. Panostamalla kunnollisiin ruukkuihin ja kasvualustaan, niistä voi kuitenkin olla iloa vuosiksi.

Kasvivalinnoissa tulee myös rajoituksia kestävyyden ja viihtymisen suhteen. Itse selvittelin pionin kasvatusmahdollisuuksia ruukussa pari vuotta sitten ja löytämäni perusteella en lähtenyt sitä edes yrittämään. Samoin kovin isot puut ja pensaat rajautuvat pääosin pois ellei niitä halua alkaa bonsai tyylillä kasvattamaan pidemmällä tähtäimellä.

Sen minkä ruukkupuutarhassa voittaa kitkemisen määrässä, häviää kastelussa. Ilman vesiletkua kastelukannuja voi joutua kantamaan paljon oman sisällä olevan vesipisteen ja ruukkujen välillä. Ja toisaalta talvella on suurempi riski mädäntymiseen esimerkiksi sipulikasvien kohdalla.

Kasvivinkkejä eri oloihin

Tähän loppuun ajattelin vielä antaa muutamia kasvivinkkejä erilaisiin kasvatusolosuhteisiin.

Varjoisa tai puolivarjoisa parveke: Kuunliljat ovat sekä talvenkestäviä että lehdet ovat kauniita koko kesän. Varjossa voi olla parempi panostaa eri vihreän sävyihin ja hakea kukintaa ehkä kesäkukista amppelissa. Mikäli haluaa kuitenkin esimerkiksi pensaita, kannattaa katsella vartettuja rungollisia versioita, joiden latvus nousee mahdollisen varjostavan kaiteen ylle. Esimerkiksi viinimarjat ovat kestäviä, mutta rungollisissa valikoima voi olla suppeampi ja kasvuvyöhykesuositukset alhaisempia. Myös valoon kurottelevat köynnökset voivat toimia.

Paahteinen patio tai terassi: Mehikasvit voivat olla helpoin valinta tällaiseen pihaan. Toisaalta paahdetta vastaan voi myös suojautua katoksella, aurinkopurjeella tai kasvattamalla esimerkiksi preerialla viihtyviä korkeita heiniä auringonsuojaksi. Todennäköisesti preeriakasvien kanssa kasvualustassa saa erityisesti pitää mielessä talvimärkyyden torjunnan eli kunnon vedenpoisto ja sopiva kasvualusta. Jos kastelu on kunnossa muitakin auringonpalvojia voi kokeilla.

Puolivarjoisa rivitalopiha: Piha, jossa rakennus ja aidat tuovat osan päivää varjoa ja muuten jokainen kohta pihalla saa vähintään 6 tuntia aurinkoa on varsin ideaali tapaus. Tällaisellä pihalla löytyy todennäköisesti sopiva paikka niin kuunliljoille kuin aurinkoa tarvitseville marjapensaille. Minulla on ruukuissa nyt vadelmia, pensasmustikoita ja kuukausimansikoita. Olosuhteiden pakosta myös mustaherukka ja karviainen. Eli rivitalon aurinkoiselle tai puolivarjoisalle patiolle voi perustaa halutessaan marjatarhan.

Onko siellä ruudun toisella puolella jo kokemusta ruukkupuutarhan talvetuksesta ulkona tai kellarissa?

• Instagram