Kulunut kesä oli minulle kolmas daalioiden kanssa ja toistaiseksi suurimmalla määrällä. 2021 aloitin yhdellä juurakolla, jota en aloittelijana ehtinyt saada edes kukkimaan, mutta sain sen talvetettua ja 2022 lautasdaalia Fleurel vihdoin kukki. Viime kesänä olin hankkinut myös muita daalioita ja saanut muutaman vanhemman joriinin anoppini kautta ja lähes kaikki niistä kukkivat vähintään kohtuullisesti.

Viime talvena tilasin sitten vielä lisää talvetettavien lisäksi ja nyt pihalla onkin 15 erilaista lajiketta. Tämän vuoden uutuudet ovat lähinnä yksinkertaisilla kukilla olevia pölyttäjien iloksi, mutta tilasin myös muutaman kerrotun lajikkeen lisää. Kaikki kukkivat rivitalopihalla ruukuissa.
Lautasdaaliat
Tänä vuonna kasvatuksessa oli neljä eri lautasdaaliaa, joista kolme viime vuodelta talvetettuja.
’Fleurel’ on nimensä mukaisesti ruokalautasen peittävä valkoinen daalia. Erityisesti varsien ensimmäiset kukat ovat helposti niin isoja, että tavallinen ruokalautanen peittyy kokonaan kukan alle vertailussa. Näin kolmantena vuonna Fleurel oli myös lautasdaalioista ensimmäinen ja hyvin runsas kukkija. Se ei kuitenkaan ole kimpuissa helppo yhdistettävä kokonsa ja lyhyehköjen kukkavarsien takia. Mutta kukkapenkissä tai ruukussa katseenvangitsija.’

’Cafe au Lait’ on viime vuosien trendidaalia ja senkin ensimmäiset kukat voivat olla erittäin isoja, mutta tänä vuonna se on ollut itselläni varsin maltillisen kokoinen ja aloittanut kukinnan hitaasti. Vaaleanpunertavasta maitokahvin väriseksi muuttuva kukka on kaunis, mutta itse en ole ihan niin hulluna tähän kuin monet muut tuntuvat olevan.

’Tartan’ ei ole kahtena kesänään tehnyt aivan niin valtavia kukkia kuin kaksi edellistä, mutta sen kanssa sanonkin, että viehätys on enemmän värissä ja kontrastissa. Kukat ovat isoja, mutta eivät tolkuttoman kokoisia esim. kimppuja ajatellen ja kukkavarret ovat myös pidempiä kuin kahdella aiemmalla. Tänä vuonna ’Tartan’ on myös kukkinut varsin runsaasti eli kukkia raaskisi poimiakin, jos osaisi tehdä kimppuja.

’Penhill Watermelon’ on tämän vuoden uusi tulokas ja tällä ensimmäiset kukat ovat VALTAVIA. Siis vieressä kasvavat lautasdaaliakaverit tuntuvat jopa pieniltä tähän verrattuna. Väri on kaunis vaaleanpunapersikkainen ja värin ja koon puolesta kukat loistavat helposti toiselle puolelle pihaa. Tai tällä hetkellä katselen kukkia olohuoneesta ikkunan läpi ja tätä ei voi olla huomaamatta. Korkeuttakin riittää ja se yhdistettynä painaviin kukkiin kannustaa vahvasti tukemaan kasvin ajoissa. Käytännössä kaikki lautasdaaliat kannattaa tukea, mutta tämän kanssa en ainakaan unohtaisi asiaa.

Yksinkertaiset daaliat
Yksinkertaiset daaliat ovat tämän kesän perusteella erityisesti kimalaisten mieleen ja pari lajiketta on jo heti näin ensimmäisenä vuotenaan kukkineet erittäin runsaasti, kun vanhat kukat on muistanut poistaa ja lannoittamisesta on huolehtinut.
Toinen näistä on ’Teesbrooke Audrey’, jolla on herkän vaaleanpunaiset kukat. Kukkavarret ovat myös mukavan pitkät, jos näitä haluaa poimia kimppuihin. Nämä yksinkertaisemmat vain tuntuvat myös rupsahtavan nopeammin kuin kerrotut eli uusia saa olla poimimassa useammin. Toisaalta kukkien leikkaaminen vain runsastaa kukintaa eli tilanteessa saattaa vain voittaa.

’Fashion Monger’ on se toinen tämän kesän superkukkija. Tämä pinkki kaunokainen, kuten myös ’Teesbrooke Audrey’, kasvaa kauden myötä myös paljon pituutta, mutta kevyiden kukkien kanssa voi pysyä hyvin pystyssä ilman tukea, jos tuuli tai sade ei pääse liikaa kurittamaan tai se saa tukea vieressä kasvavista kavereista. Tämä on näistä yksinkertaisista daalioista oma suosikkini tänä vuonna.

’Kelsey Annie Joy’ kasvaa samassa ruukussa kahden aiemmin mainitun kanssa ja sen kukinta on tänä vuonna jäänyt hyvin heikoksi. Se vaikuttaa olevan selvästi matalampi lajike ja ainakin näin ensimmäisenä vuotenaan kukinta alkoi myös selvästi myöhemmin, kukkien koko on ollut pienempi ja muutenkin kukkia on syyskuun puoliväliin mennessä näkynyt vain muutama.

’Bishop of Dover’ on myös varsin matala ja mainoskuvissa yleensä varsin valkoisen näköiset kukat ovat kyllä olleet omalla pihalla selvästi vaaleanpunertavia. Tämä on kuitenkin ollut kolmanneksi paras kukkija näistä yksinkertaisista ja jo pelkästään tummat lehdet ovat hyvä kontrasti muille kasveille.

’Fancy Pants’ vaikutti myyntikuvissa erittäin hauskalta, mutta se on vasta aloittelemassa kukintaa näin syyskuun puolivälissä eli vaikea vielä muodostaa edes mielipidettä tästä lajikkeesta.

Pallomaiset
Pompom daalia ’Wizard of Oz’ osoittautui jo viime vuonna hyväksi lajikkeeksi, sillä se jaksaa kukkia runsaasti, kukkien varret ovat sopivat kimppuihin, väri ja muoto ovat kauniita sekä yksittäiset kukat kestävä kauniina pitkään. Ensi vuodeksi aionkin katsella enemmän pompom daalioita, sillä niillä saisi aikaan haluamaani kukkamerifiilistä daaliarivistöön. Aikaisemman pään kukkijakin tämä on eli kukkia ei tarvitse odotella tuskastuttavan kauan.

Koristedaalia ’Daisy duke’ on uusi tuttavuus ja väri on juurikin niin kaunis kuin myyntikuvista kuvittelin. Tämä on ’Wizard of Oz’ia selkeästi isompi kukkainen ja siten päässyt kunnolla vauhtiin myöhemmin, mutta nyt mielelläni tuijottelisin noita kauniita persikkaan vivahtavia vaaleanpunaisia palloja. Kukkavarret voisivat olla pidempiä, mutta onneksi haluankin nauttia näistä pääosin ihan ulkona.

Koristedaalia ’Creme de Cassis’ on upea, mutta tässäkin on ongelmana ollut jo nyt toista kesää kukkien vähyys. Kukkien väritys on aivan ihastuttava, mutta niitä saisi olla enemmän.

’Fuzzy’n ostin, koska kuvissa se näytti ihanalta ja leikittelevältä, mutta viime vuonna en nähnyt yhtään kukkaa ja tänä vuonna odotan vielä muutaman ilmestyneen nupun avautumista. Eli tämä on tällä hetkellä harkinnassa kannattaako edes enää talvettaa.

Joriinit / vanhan kannan daaliat
2022 keväällä sain anopin ystävältä vanhan kannan daalioita, joita on kasvatettu helsinkiläisellä siirtolapuutarhalla 60-luvun lopulta asti. Näitä vuosikymmeniä vanhoja daalioita kutsutaan yleisesti joriineiksi.
Keltainen joriini on selvästi ensimmäisiä kukinnan aloittajia koko daaliakokoelmastani ja se kukkii runsaasti vauhtiin päästyään. Se ei ole myöskään täysin kerrattu vaan kukan keskellä on alue, jota pölyttäjät voivat hyödyntää eli kimalaiset pitävät siitä. Matalana ja tukevana ei kaipaa tukemista. Tämän kyseisen kannan on anopin ystävän äiti kasvattanut alun perin siemenestä.

Vaaleanpunaisen joriinin tarina on, että se on saatu siirtolapuutarhanaapurilta eli en tiedä kuinka vanhaa kantaa se oikeasti on. Viime kesänä se kukki innokkaasti, mutta tänä vuonna kukkia sai odotella elo-syyskuun vaihteeseen ja kukinta on ollut hyvin vaisua. En välttämättä lannoittanut viime vuonna tarpeeksi tai sitten se suutahti, kun lähes kaikki daaliat paleltuivat kesäkuun alussa pakkasyönä ja kasvu otti takapakkia. Tämän kukat ovat kaktusdaalian tyyppiset ja pidän tästä paljon.

Mitkä lajikkeet kuuluvat siellä suosikkeihin? Onko jotain suosituksia ensi vuoden uusiksi kokeiluiksi?

Jätä kommentti